17.9.2017

MITÄ KAIPAAN SUOMESTA?

Meidän koiraa. Täällä mun perheessä ei ole koiraa, joten en ole päässyt rapsuttamaan koiraa pitkään aikaan. Oon jo melkein unohtanut miltä se tuntuu...

Suomalaista ruokaa. Ruisleipää jonka päällä on voita, kurkkua ja oltermannia, mummon karjalanpiirakoita, kaurapuuroa, uunilohta, uusia perunoita, kalakeittoa, kasvisruokia mitä tehtiin aina äidin ja siskon kanssa, tuoreita suomalaisia marjoja... oikeesti antaisin melkein mitä vaan nyt jos saisin ihan tavallisen ruisleivän!

Sitä, että koulussa saa aina hyvää ja kunnollista, lämmintä ruokaa ilmaiseksi eikä tarvitse herätä aamulla tekemään eväitä ja puputtaa voileipiä ja pähkinöitä päivästä toiseen.

Sitä, että halutessaan voi mennä metsään kävelemään ja rauhoittumaan ihan milloin vaan. Sitä, että lähimmät lenkkipolut lähtee takapihalta, ja että metsästä löytyy mustikoita joita voi vaan syödä. Ja sitä, että ketään ei varmasti tule vastaan :D

Suomen luontoa on myös ikävä!

Sitä maailman parasta kuntosalia, jossa käytiin aina koko perheellä Vaajakoskella. Aina, kun mennään täällä cross country treeneissä salille, oon ihan liekeissä ja treenin lopussa oon ihan että "nytkö se jo loppui". On ikävä niitä kunnollisia parin tunnin sunnuntaitreenejä, joista tuli aina niin hyvä olo. Ja se sali missä kävin Suomessa, on vaan niin paras, ettei mikään voita sitä - vaikka on Pioneerin salikin tosi hieno.

Koulusta näitä asioita: sitä, että kirjat on kevyitä ja kätevän kokoisia, sitä, ettei opettajat anna oppilaille hirveitä kasoja papereita vaan sen sijaan käytetään läppäreitä. Kaipaan sitä, että jos iltakymmeneltä huomaat että huomiseksi olis ollut läksyjä jotka unohdit tehdä, sun ei oikeesti tarvii alkaa tekemään niitä, vaan voit tehdä ne ekalla välitunnilla (tai sit vaan jättää tekemättä, koska ei yhet läksyt maailmaa kaada eikä opettajaa kiinnosta ootko tehnyt ne). Sitä, että kursseilla olevat ihmiset on samanikäisiä ja mun kavereita, ja sitä, että niiden kanssa voi jutella tunneilla ja että välkillä on aikaa hengata. Ikävä on ylipäätään sitä, että tiedän aina mitä tapahtuu, mitä opettaja sanoo ja mitä pitää tehdä seuraavaksi, sekä sitä, että saan lounaalle aina ihan takuuvarmasti hyvää seuraa. Sitä, etten koskaan tunne itseäni yhtään ulkopuoliseksi. Mut koeviikkoja tai rasittavia pitkän matikan kursseja ei oo kyllä hirveesti ikävä...

Suomen kieltä. Sitä, että tajuaa aina kavereiden heittämät läpät, ei kuulosta yhtään hassulta tai oudolta, eikä tarvitse miettiä etukäteen mitä aikoo sanoa. Sitä, että jos haluaa kertoa jonkun jutun, niin suu auki vaan ja pälättämään. Sitä, että lause ei tyssää siihen, kun et muista yhtä sanaa (niinkun esim. sana äsken. Mikä se on englanniksi?!?!).

Tää täytyy laittaa ihan erikseen, koska tätä kaipaan niin paljon: suomalaista SUKLAATA! Amerikkalainen suklaa on ihan trash suomalaiseen verrattuna!! Olkaa onnellisia te, jotka voitte mennä milloin vaan ostamaan Fazerin sinistä tai pussillisen lakua perjantai-illaksi.

Niin ja tietysti kaipaan myös mun perhettä ja kavereita. Ihan sikana. Mut silleen hyvällä tavalla, enemmänkin vaan rakkaudella ajattelen meidän ihania yhteisiä muistoja ja tunnen kihelmöivää odotusta sitä hetkeä kohtaan, kun nähdään taas. Ootte mielessä <3

Tässä muutamia asioita Suomesta, joita halusin tulla fiilistelemään näin sunnuntain ratoksi. Mä oon ihan super onnekas, että mulla on näin paljon mahtavia asioita, joita ikävöidä, ja jotka tekee takaisin palaamisesta odotuksen arvoista. Oon aina ollut ylpeä Suomesta, mutta täällä oon alkanut arvostaa vielä enemmän omaa kotimaatani. Kun ollaan U.S. Governmentin tunneilla puhuttu joistain Amerikan ja Meksikon ongelmista, oon monesti  miettinyt, miten mielettömän upea maa Suomi on. Siellä on niin moni todella tärkeä asia niin hyvin. Mun englantia on kehuttu täällä moneen otteeseen, ja multa on kysytty, miten Suomesta tulevat vaihtarit puhuu aina niin hyvää englantia. Näissä tilanteissa hymyilen aina leveästi - on maailman siisteintä voida sanoa, että meillä Suomessa on vaan niin hyvä koulutus. Couldn't be more proud to be Finn! 

Pystyykö muut vaihtarit samaistumaan näihin? Mitä juttuja te kaipaatte Suomesta? :)

- Iida

2 kommenttia:

  1. Ohmygod SAME!! Varsinkin toi että voi vaan lähtee lenkille metsään eikä ketään tuu vastaan :D Ja se, että voi oikeesti ihan huoletta liikkua, tulla ja mennä ympäriinsä. Se kun kaikki on lähellä ja kaikkialle voi mennä itse pyörällä, koska täällä Texasissa tuntuu että kaikki on oikeesti jotenkin tosi kaukana ja kauheen matkan päässä.

    VastaaPoista
  2. haha kiva postaus! jep kaipaan kaikista eniten koulussa sitä, että ei tarvitse välkillä juosta ihan täysillä toiseen luokkaan ja niitä 10-12 aamuja!

    VastaaPoista